{"id":1472,"date":"2020-10-06T13:25:54","date_gmt":"2020-10-06T10:25:54","guid":{"rendered":"https:\/\/mobilia.fi\/?page_id=1472"},"modified":"2021-12-28T10:33:08","modified_gmt":"2021-12-28T08:33:08","slug":"ajoneuvot-1922","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/museo\/suomalainen-ajoneuvohistoria\/tutkittua-tietoa\/ajoneuvot-1922\/","title":{"rendered":"Ajoneuvot ennen 1922"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ajoneuvokanta
ennen vuotta 1922<\/h1>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Polkupy\u00f6r\u00e4t<\/span><\/h3>

Valtaosa Suomen varhaisesta ajoneuvokannasta oli polkupy\u00f6ri\u00e4. Ensimm\u00e4iset polkupy\u00f6r\u00e4t ilmestyiv\u00e4t Suomeen 1860-luvun lopulla aluksi varakkaampien ihmisten urheiluv\u00e4lineeksi, mutta varsinaisesti kulkuneuvo alkoi yleisty\u00e4 vasta 1880-luvulta l\u00e4htien. Samaan aikaan osui korkean polkupy\u00f6r\u00e4n vaihtuminen ketjuvetoiseen, jossa renkaat olivat samankokoiset. Vuosisadan vaihteessa polkupy\u00f6ri\u00e4 oli maassa jo muutamia kymmeni\u00e4tuhansia, ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 oli yleistynyt my\u00f6s tavallisen kansan parissa. Polkupy\u00f6ri\u00e4 rekister\u00f6itiin Suomessa ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Helsingiss\u00e4 1895, ja useimmissa suuremmissa kaupungeissa pidettiin polkupy\u00f6r\u00e4rekisteri\u00e4 1900-luvun alussa. Mit\u00e4\u00e4n valtakunnallista m\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 rekister\u00f6innist\u00e4 ei koskaan annettu, ja rekisterit olivatkin paikkakuntakohtaisia. Rekister\u00f6innin syyn\u00e4 oli todenn\u00e4k\u00f6isimmin pyrkimys vaikeuttaa varkauksia ja helpottaa rikostutkintoja, mutta toisaalta my\u00f6s helpottaa polkupy\u00f6rien takavarikointeja kriisitilanteissa.<\/p>

Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana vuodesta 1915 l\u00e4htien itseliikkuvien, eli polkupy\u00f6rien ja konevoimalla k\u00e4yvien maakulkuneuvojen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t, joutuivat sotatilan vuoksi anomaan viranomaisilta lupaa liikkumiseen. N\u00e4it\u00e4 luetteloita on s\u00e4ilynyt kaupunkien lis\u00e4ksi runsaasti my\u00f6s maaseudulta, jossa ei muuten pidetty polkupy\u00f6r\u00e4rekistereit\u00e4. Usein luetteloihin on merkitty kulkuneuvojen k\u00e4ytt\u00e4jien lis\u00e4ksi my\u00f6s kulkuneuvojen merkkej\u00e4 ja numeroita. Eri luetteloiden pohjalta on mahdollista p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ketk\u00e4 polkupy\u00f6ri\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t ja jotakin polkupy\u00f6rien merkkijakaumasta. Rekister\u00f6intik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kirjavuuden ja luetteloissa olevien kulkuneuvojen suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi kattava tutkimus Suomen varhaisesta polkupy\u00f6r\u00e4kannasta ei kuitenkaan ole mahdollista.<\/p>

Moottoriajoneuvojen tulo Suomeen<\/span><\/h3>

Ensimm\u00e4iset moottorilla kulkevat maantieajoneuvot n\u00e4htiin Suomessa 1890-luvulla. Vuonna 1895 Tampereella Finlaysonin tehtaan omistajilla Nottbeckeill\u00e4 oli moottoripy\u00f6r\u00e4 ja jo hieman aiemmin n\u00e4htiin Viipurissa insin\u00f6\u00f6ri Karl Wahlilla todenn\u00e4k\u00f6isesti s\u00e4hk\u00f6moottorilla k\u00e4yv\u00e4 py\u00f6r\u00e4. Helsingin kaupunki osti h\u00f6yryjyr\u00e4n 1891, ja 1897 Terijoella oli tiet\u00f6iss\u00e4 mahdollisesti Viipurista tai Pietarista lainattu h\u00f6yryjyr\u00e4. 1898 kokeiltiin h\u00f6yrykoneita kynt\u00e4misess\u00e4. Jo t\u00e4t\u00e4 ennen joitakin lokomobiileja oli vetok\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sahoilla. Ensimm\u00e4isen varsinaisen automobiilin Suomeen hankki Victor Forselius vuonna 1900, mutta jo t\u00e4t\u00e4 aiemmin maassa todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4vi ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 autoja. Ennen vuotta 1900 Suomessa oli my\u00f6s joitakin kolmipy\u00f6r\u00e4isi\u00e4 moottoriajoneuvoja, jotka rakenteeltaan muistuttivat l\u00e4hinn\u00e4 moottori- tai polkupy\u00f6ri\u00e4, eik\u00e4 niit\u00e4 varsinaisesti voi viel\u00e4 pit\u00e4\u00e4 autoina.<\/p>

Varhainen ajoneuvokanta oli enimm\u00e4kseen saksalaista. Yleisin automerkki ennen vuotta 1922 oli Opel, yleisin moottoripy\u00f6r\u00e4merkki Wanderer ja yleisin kuorma-automerkki Mannesman-Mulag. Ennen vuotta 1910 moottoriajoneuvot olivat harvojen herkkua, mutta ensimm\u00e4isen maailmansodan alkuun menness\u00e4 niit\u00e4 n\u00e4kyi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen kaikkialla maassa, ainakin niill\u00e4 paikkakunnilla, joilla yleens\u00e4 oli teit\u00e4. Ensimm\u00e4inen maailmansota verotti ajoneuvokantaa, kun polttoaineen puutteessa omistajat myiv\u00e4t ajoneuvojaan takaisin autokauppiaille, jotka myiv\u00e4t ne Ven\u00e4j\u00e4n armeijan tarpeisiin. Sodan loputtua ja polttoainepulan hellitetty\u00e4 ajoneuvokanta l\u00e4hti nopeaan kasvuun. Erityisesti yleistyiv\u00e4t edullisesti sodan h\u00e4vinneest\u00e4 Saksasta ostetut umpikumirenkaiset kuorma-autot, T-Fordit ja amerikkalaiset Harley-Davidson- ja Indian-moottoripy\u00f6r\u00e4t.<\/p>

Luettelo ajoneuvoista ennen vuotta 1922<\/span><\/h3>

Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aikakauden l\u00e4hteiden tietoja on ollut mahdollista luoda varsin kattava luettelo Suomessa ennen virallisen l\u00e4\u00e4nikohtaisen rekister\u00f6innin aloittamista olleesta ajoneuvokannasta. Johtuen l\u00e4hteiden luonteesta luettelossa on edelleen paljon p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksi\u00e4. Esimerkiksi, jos henkil\u00f6ll\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n olleen auto vuonna 1912 ja saman henkil\u00f6n auton merkki vuonna 1919 on Opel, ei voida varmuudella sanoa, onko kyseess\u00e4 juuri sama ajoneuvo. Ajoneuvot nimitt\u00e4in liikkuvat ja autokauppa oli jo tuohon aikaan varsin vilkasta. Merkinn\u00e4t luettelossa tuleekin ottaa ennen kaikkea mainintoina l\u00e4hteist\u00e4, joita on mahdollisuuksien mukaan yhdistetty. Luettelo ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole valmis. Kirjattuna ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaikki Kansallisarkistossa s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4t aineistot lukuun ottamatta joitakin Helsingin kaupungin autorekisterikirjoja. Varhaisemmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 luetteloa on t\u00e4ydennetty kirjaamalla siihen lehdist\u00f6ss\u00e4 julkaistuja tietoja automobiileista vuosina 1900\u20131910. T\u00e4m\u00e4 on tehty hakusanoin ”automobiili” ja ”automobil” aakkosj\u00e4rjestyksess\u00e4 paikkakunnilla Hanko\u2013Kristiinankaupunki sek\u00e4 Pori, Tampere, Turku ja Viipuri. Oletettavasti luettelo kuitenkin kattaa jo v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 90 % Suomen tuolloisesta ajoneuvokannasta, sill\u00e4 alueet, joilla oli eniten ajoneuvoja, on jo kirjattu tarkasti.<\/p>

Merkint\u00f6j\u00e4 Luettelossa on nyt kaikkiaan yli 5100. Ajoneuvot on jaoteltu tyypeitt\u00e4in: henkil\u00f6-, kuorma-, paketti- ja linja-autot sek\u00e4 moottoripy\u00f6r\u00e4t, erikoisajoneuvot ja ty\u00f6koneet erikseen. Polkupy\u00f6rien m\u00e4\u00e4r\u00e4 Suomessa oli jo t\u00e4h\u00e4n aikaan niin suuri, ett\u00e4 tarkkaa rekisteri\u00e4 niist\u00e4 ei tutkimusekonomisista syist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tehty. Ty\u00f6koneisiin on luettu sek\u00e4 pelto- ett\u00e4 maantiety\u00f6koneet. Erikoisajoneuvot kattavat harvinaisempia ajoneuvoja, kuten sairasautoja, h\u00f6yryautoja, paloautoja ja panssarivaunuja. Kustakin ajoneuvosta on kirjattu varhaisin siihen liittyv\u00e4 vuosiluku, joka voi olla esimerkiksi vuosimalli, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovuosi Suomessa, kirjaaminen rekisteriin tai maininta asiakirjassa; ajoneuvon merkki, jos tiedossa; malli tai tyyppi; ajoneuvojen m\u00e4\u00e4r\u00e4, joka yksil\u00f6im\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 maininnoissa, kuten valtion hankinnoissa voi olla suurikin; tunnetut rekisterinumerot; tunnetut moottori tai runkonumerot; ajoneuvon sijainti tai kotipaikka; ajoneuvon omistaja; lis\u00e4tietoa ajoneuvosta sek\u00e4 l\u00e4hteet, joissa ajoneuvo mainitaan.<\/p>

Luettelo on tarkoitettu t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n virallisia ajoneuvorekistereit\u00e4 varhaisimman ajan osalta. Sill\u00e4 on arvoa my\u00f6s mahdollisen tulevan tutkimuksen l\u00e4hdemateriaalina. Kaikki tutkimuksen l\u00e4hdemateriaali on saatavilla suomalaisista arkistoista tai kirjastoista. Luetteloa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n vuosittain uudella tutkimustiedolla.<\/p>

Luettelo Suomen ajoneuvokannasta ennen vuotta 1922<\/a><\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ajoneuvokanta ennen vuotta 1922 Polkupy\u00f6r\u00e4t Valtaosa Suomen varhaisesta ajoneuvokannasta oli polkupy\u00f6ri\u00e4. Ensimm\u00e4iset polkupy\u00f6r\u00e4t ilmestyiv\u00e4t Suomeen 1860-luvun lopulla aluksi varakkaampien ihmisten urheiluv\u00e4lineeksi, mutta varsinaisesti kulkuneuvo alkoi yleisty\u00e4 vasta 1880-luvulta l\u00e4htien. Samaan aikaan osui korkean polkupy\u00f6r\u00e4n vaihtuminen ketjuvetoiseen, jossa renkaat olivat samankokoiset. Vuosisadan vaihteessa polkupy\u00f6ri\u00e4 oli maassa jo muutamia kymmeni\u00e4tuhansia, ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 oli yleistynyt my\u00f6s tavallisen […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":74,"parent":1463,"menu_order":3,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1472","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1472","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1472"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1472\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5069,"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1472\/revisions\/5069"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1463"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/74"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1472"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}