{"id":1780,"date":"2020-10-30T08:50:35","date_gmt":"2020-10-30T06:50:35","guid":{"rendered":"https:\/\/mobilia.fi\/?page_id=1780"},"modified":"2021-02-03T16:08:36","modified_gmt":"2021-02-03T14:08:36","slug":"ajoneuvot_1922-1944","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/museo\/suomalainen-ajoneuvohistoria\/tutkittua-tietoa\/ajoneuvot_1922-1944\/","title":{"rendered":"Ajoneuvot 1922-1944"},"content":{"rendered":"\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t
<\/div>\n\t\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Ajoneuvokanta
1922\u20131944<\/h1>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t

Aikakauden yleisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4<\/span><\/h3>

1920- ja 30-luvut olivat Suomen moottoriajoneuvoliikenteess\u00e4 nopean kehityksen aikaa. Ajoneuvokanta ja tieliikenteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 monikymmenkertaistui samalla kun tienpito ammattimaistui ja koneellistui ja tieliikenteeseen liittyv\u00e4 viranomaistoiminta kehittyi. 1920-luvun lama aiheutti kehitykseen \u00e4kkin\u00e4isen pys\u00e4hdyksen, mutta 1930-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen vauhti j\u00e4lleen kiihtyi. Valitettavasti 1939 alkanut sota katkaisi nousukauden.<\/p>

Suomi oli t\u00e4h\u00e4n aikaan viel\u00e4 maatalousmaa, jonka moottoriajoneuvokanta oli l\u00e4nsimaiden yleiseen tasoon verrattuna hyvin v\u00e4h\u00e4inen. Moottoriajoneuvot kuitenkin syrj\u00e4yttiv\u00e4t hevosajopelit teill\u00e4 ensin henkil\u00f6liikenteess\u00e4 ja 1930-luvun mittaan my\u00f6s tavaraliikenteess\u00e4. Pidemmill\u00e4 matkoilla sek\u00e4 ihmiset ett\u00e4 tavarat kulkivat p\u00e4\u00e4osin rautateill\u00e4. Moottoriajoneuvoliikennett\u00e4 syntyi varsinkin sinne, miss\u00e4 rautatiet olivat kaukana tai maaseudun asutus tihe\u00e4\u00e4. Silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 on my\u00f6s vuokra-, kuorma- ja linja-autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 verrattuna yksityisautoihin. Henkil\u00f6autoista yli viidennes oli 1920-luvulla vuokra-autoja: Helsingiss\u00e4 l\u00e4hes puolet. Samoin linja-autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti varsinkin 1920-luvun alussa. Ilmi\u00f6iden syyn\u00e4 oli se, ett\u00e4 auto oli mahdollista ostaa hyvin pienell\u00e4 omarahoitusosuudella, jolloin liiketoiminnan riskit j\u00e4iv\u00e4t autoliikkeen katettavaksi. Vuokra- ja linja-autojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai laatua ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4delty juuri mitenk\u00e4\u00e4n ennen vuosikymmenen puoliv\u00e4li\u00e4. 1920-luvun alussa tyypilliset kuorma-autot olivat saksalaisia, varsin raskaita ja umpikumirenkain varustettuja. Tienpidollisista syist\u00e4 autoille asetettiin painorajoja eri tyyppisill\u00e4 maanteill\u00e4. Ilmarenkain varustetut autot saivat olla painavampia ja kulkea kovempaa. T\u00e4m\u00e4 johti kevyiden ja edullisten amerikkalaisten kuorma-autojen yleistymiseen, koska raskaampien kuorma-autojen k\u00e4ytt\u00f6 oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sallittua vain ns. viertoteill\u00e4, joita oli Suomessa v\u00e4h\u00e4n.<\/p>

Muuhun Suomen historiaan verrattuna 1920- ja 1930-luvuille oli tyypillist\u00e4 amerikkalaisten automerkkien yleisyys. Tilastojen mukaan autotuonnin p\u00e4\u00e4l\u00e4hteit\u00e4 olivat kuitenkin usein Tanska ja Ruotsi, mink\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4t suuret Fordin ja GM:n kokoonpanotehtaat. Suoraan Yhdysvalloista tuotiin huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n autoja, ja ilmi\u00f6n yleisyys onkin luultavasti yhdistett\u00e4viss\u00e4 Pohjoismaiden v\u00e4lisiin edullisiin tullisopimuksiin. Amerikkalaisilla autoilla oli Suomessa hyv\u00e4 maine laajojen myynti- ja korjaamoverkostojen vuoksi ja tavallisten amerikkalaisten autojen hinta\u2013laatu-suhde oli useimmiten ylivoimainen eurooppalaisiin merkkeihin verrattuna. Vasta 1930-luvun lopulla eurooppalaiset autot alkoivat uudelleen yleisty\u00e4, t\u00e4ll\u00f6inkin kyse tosin oli usein Euroopassa tehdyist\u00e4 Fordin tai GM:n tuotteista. T\u00e4st\u00e4 huolimatta amerikkalaiset autot s\u00e4ilyttiv\u00e4t ylivoimansa myyntitilastoissa sotaan asti, ja niiden hyv\u00e4 maine kantoi pitk\u00e4lle sodan j\u00e4lkeisiin aikoihin.<\/p>

Moottoripy\u00f6r\u00e4t ja traktorit<\/span><\/h3>

My\u00f6s moottoripy\u00f6riss\u00e4 amerikkalaiset olivat yleisimpi\u00e4. Myyntitilastoja hallitsivat Harley-Davidson ja Indian, mutta pienemmiss\u00e4 py\u00f6riss\u00e4 yleisimpi\u00e4 olivat 1920-luvulla saksalaiset merkit, jotka olivat olleet tyypillisi\u00e4 my\u00f6s ennen ensimm\u00e4ist\u00e4 maailmansotaa ja joille oli olemassa valmiit huolto- ja myyntiverkostot Suomen itsen\u00e4istyess\u00e4. Harley-Davidson oli Suomessa tyypillisesti viranomaisten ja armeijan moottoripy\u00f6r\u00e4, mihin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n niit\u00e4 tuli aikakaudella yhteens\u00e4 satoja. Merkki\u00e4 my\u00f6s koottiin Suomessa SOK:n tehtailla. 1930-luvun lopulla lamakauden hiljalleen v\u00e4istyess\u00e4 puolestaan keskikokoiset brittipy\u00f6r\u00e4t yleistyiv\u00e4t nopeasti. Moottoripy\u00f6r\u00e4t olivat tyypillisesti erilaisten teknisten ammattiryhmien, kuten montt\u00f6\u00f6rien ja polkupy\u00f6r\u00e4kauppiaiden tai maaseudun paljon liikkumista vaativissa t\u00f6iss\u00e4 toimivien kuten mets\u00e4ty\u00f6njohtajien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Toista maailmansotaa edelt\u00e4nyt aika oli my\u00f6s traktoreiden ja muiden omin voimin liikkuvien ty\u00f6koneiden yleistymisen aikaa. Koneita k\u00e4ytettiin tienpidossa ja maataloust\u00f6iss\u00e4, mutta ne olivat edelleen harvinaisia. Yleens\u00e4 vain suurilla tiloilla oli varaa ostaa traktori. Maaseudulle syntyi my\u00f6s erilaisia koneiden omistukseen liittyvi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4 kuten osuuskuntia tai naapuritalojen ja sukulaisten porukoita, joiden oli mahdollista ostaa verraten kalliita koneita. Hallitseva merkki maataloustraktoreiden joukossa oli t\u00e4h\u00e4n aikaan Fordson.<\/p>

Suomalainen ajoneuvoteollisuus<\/span><\/h3>

Ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeen SOK kokosi joidenkin vuosien ajan amerikkalaisia Republic kuorma-autoja. Suomalaista autoteollisuutta edustivat my\u00f6s monet linja- ja kuorma-autojen koreja rakentaneet tehtaat. Autojen alustojen ja osien tullaaminen oli edullisempaa kuin kokonaisten linja- tai kuorma-autojen. 1934 Suomen Autoteollisuus Oy alkoi my\u00f6s valmistaa kokonaan omaa suunnittelua ja tuotantoa edustaneita kuorma- ja linja-autoja. Muu kotimainen omaan suunnitteluun pohjautuva moottoriajoneuvojen valmistus oli v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Moottoriajoneuvojen sijaan koko kansan kulkuneuvo oli t\u00e4h\u00e4n aikaan kuitenkin polkupy\u00f6r\u00e4. Polkupy\u00f6ri\u00e4 tehtiin Suomessa lukemattomia eri merkkej\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4osa niist\u00e4 koottiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ulkomailta ostetuista valmiista osista. Kotimaista valmistetta niiss\u00e4 oli yleens\u00e4 vain keulamerkki. 1920- ja 1930-lukujen mittaan l\u00e4hestulkoon koko kansalla oli jo varaa omaan py\u00f6r\u00e4\u00e4n, ja juuri polkupy\u00f6r\u00e4 oli se liikennev\u00e4line, joka avasi l\u00e4hiseudut tavalliselle kansalle. Polkupy\u00f6r\u00e4t ovat historian tutkimuksen l\u00e4hteiden puolesta haastavia, sill\u00e4 niiden rekister\u00f6intik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t olivat hyvin kirjavia. 1920- ja 30-luvuilla oli olemassa kaupunkikohtaisia polkupy\u00f6r\u00e4rekistereit\u00e4, mutta niiden sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 tietoja on vaikea yhdist\u00e4\u00e4 s\u00e4ilyneisiin py\u00f6riin. Useimmiten tieto polkupy\u00f6r\u00e4n historiasta l\u00f6ytyykin vain muistitiedon avulla.<\/p>\t\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t

\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t
\n\t\t\t\t\t
\n\t\t\t
\n\t\t\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<\/div>\n\t\t<\/section>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ajoneuvokanta 1922\u20131944 Aikakauden yleisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 1920- ja 30-luvut olivat Suomen moottoriajoneuvoliikenteess\u00e4 nopean kehityksen aikaa. Ajoneuvokanta ja tieliikenteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 monikymmenkertaistui samalla kun tienpito ammattimaistui ja koneellistui ja tieliikenteeseen liittyv\u00e4 viranomaistoiminta kehittyi. 1920-luvun lama aiheutti kehitykseen \u00e4kkin\u00e4isen pys\u00e4hdyksen, mutta 1930-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen vauhti j\u00e4lleen kiihtyi. Valitettavasti 1939 alkanut sota katkaisi nousukauden. Suomi oli t\u00e4h\u00e4n aikaan viel\u00e4 maatalousmaa, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":74,"parent":1463,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"inline_featured_image":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1780","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1780","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1780"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1780\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3843,"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1780\/revisions\/3843"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1463"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/74"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/mobilia.fi\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1780"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}