Tutkimuslähteet
ennen vuotta 1922
Moottoriajoneuvojen rekisteröinti ennen vuotta 1922
Ajoneuvojen yhtenäinen koko maan kattava rekisteröinti alkoi vuonna 1922. Tästä eteenpäin käytössä olivat läänikohtaiset rekisterit, jotka olivat joko kirjoja tai joissakin tapauksissa kortistoja. Ennen läänikohtaisten rekistereiden aloittamista Suomessa oli käytössä kaupunkikohtaisia rekistereitä, sekä joidenkin nimismiespiirien rekistereitä. Rekisteröintikäytäntö oli hyvin kirjava, eikä viranomaisilla ollut asiasta yhteneväistä ohjeistusta. Varhaisimmassa vaiheessa rekisterinumero oli henkilökohtainen, eikä kaikkiin alkuvaiheen rekistereihin kirjattu tietoa ajoneuvosta. Olennaisempia tietoja viranomaisten kannalta olivat kilven omistajan ja ajoneuvon kuljettajien nimet. Useimmat ajoneuvojen omistajat eivät tässä vaiheessa ajaneet itse, mutta jos ajoivat, merkittiin tieto tästä rekisteriin.
Ajoneuvojen rekisteröinti aloitettiin tiettävästi Helsingissä vuonna 1906, mutta ensimmäinen säilynyt rekisterikirja Helsingistä on vuosilta 1911–1912. Suurempien paikkakuntien rekisterikirjoissa erotettiin vuokra-autot ja yksityisautot omiin kirjoihinsa ja niillä oli omat juoksevat numerointinsa. Turussa ensimmäinen säilynyt rekisterikirja alkaa vuodelta 1911 ja Tampereella 1912. Varhaisimmissa rekisterikirjoissa henkilöautot, kuorma-autot ja pakettiautot sisältyvät erittelemättöminä samaan numerointiin. Kuorma-autojen erottaminen henkilöautoista alkoi ensimmäisen maailmansodan ajasta lähtien vaihtelevasti eri poliisilaitoksilla, useimmiten yksinkertaisesti kirjoittamalla rekisterin sivulle kuorma-auto tai erottamalla autot kirjaan merkityn numeron värin perusteella. Vanhin säilynyt moottoripyörärekisteri, Helsingistä, alkaa vuodesta 1914. Ensimmäisen maailmansodan aikana rekisterit alkavat sisältää enemmän tietoa käytetystä ajoneuvosta. Useimmiten ilmoitetut tiedot ovat hevosvoimamäärä ja henkilöluku, johon paikkakunta- ja kirjaajakohtaisesti joko laskettiin tai ei laskettu mukaan kuljettaja. Myös tieto ajoneuvon merkistä ja valmistusnumerosta yleistyi nopeasti. Helsingin kaupunki oli ajoneuvorekisterien käytössä edelläkävijä, ja Helsingin esimerkkiä seurattiin yleensä pienellä viiveellä muissa kaupungeissa.
Muut lähteet
Ajoneuvorekisterien ohella merkittäviä lähteitä tämän vaiheen autokannasta ovat eri tarpeisiin tehdyt luettelot. Vuonna 1915 Suomessa tehtiin koko maan kattava luettelo ajoneuvoista, hevosista ja karjasta sekä näiden omistajista Venäjän armeijan tarpeisiin. Luettelo on säilynyt kokonaisuudessaan ilmeisesti vain Turun ja Porin läänin osalta, mutta eri puolilta Suomea siitä on olemassa katkelmia. Suuriin kaavakkeisiin on kirjattu kaupungeittain, nimismiespiireittäin, kylittäin ja taloittain kaikki autot, moottoripyörät, moottoriveneet, rattaat, reet, hevoset ja lehmät. Luettelon tavoitteena on ollut lähinnä lukumäärien selvittäminen, eikä se sisällä mitään yksityiskohtaista tietoa yksittäisistä ajoneuvoista kuin poikkeustapauksissa. Ensimmäisen maailmansodan aikana Venäjän armeijan käyttöön vietiin Suomesta suuri määrä ajoneuvoja. Pakko-otoista ei varsinaisesti ollut kyse, vaan ajoneuvot myytiin suomalaisten autokauppiaiden kautta. Polttoaineita ja ajoneuvojen käyttöä säännösteltiin, joten käyttömahdollisuudet Suomessa olivat sodan aikana joka tapauksessa olemattomat. Näistä ajoneuvoista ei ole vielä löytynyt tarkempia tietoja, mutta kun verrataan vuoden 1915 tietoja myöhempiin luetteloihin, voisi asian selvittäminen olla mahdollista.
Sisällissodan jälkeen voittanut valkoinen armeija kirjasi sotilastarpeita varten koko maan ajoneuvokannan. Tämä on ensimmäinen koko maan kattava luettelo, joka sisältää tarkat tiedot ajoneuvoista. Kirjattuja tietoja olivat ajoneuvon merkki, hevosvoimamäärä, kuljetuskyky, renkaiden koko, valmistusnumero sekä omistajan nimi, jos tiedossa. Luettelo on säilynyt kokonaisuudessaan, mutta siitä puuttuu runsaasti ajoneuvoja, jotka olivat liian vanhoja sotilaskäyttöön tai jotka omistajat olivat poistaneet käytöstä ja piilottaneet sodan aikana. Sisällissodan jälkeen monien ajoneuvojen omistajatiedot olivat epäselviä ja useat armeijan käytössä olleet ajoneuvot huutokaupattiin uusille omistajille seuraavien vuosien aikana. Tässä vaiheessa läänejä vaadittiin myös lähettämään tiedot alueellaan olevista ajoneuvoista neljännesvuosittain. Näitä luetteloita on säilynyt ainoastaan paikoitellen muiden asiakirjojen joukossa. Oletettavasti jonkinlainen koottu tietokanta on ollut puolustusvoimien käytössä.
Lue lisää
Haluatko tietää enemmän suomalaisista moottoriajoneuvoista ennen vuotta 1922? Tutustu alla olevista linkeistä Mobilian tutkijoiden koostamiin artikkeihin ja luetteloihin. Luetteloista on mahdollista tehdä hakuja painamalla näppäimistöltä yhtäaikaisesti ctrl- ja f-painikkeita, kirjoittamalla tämän jälkeen hakusana ja painamalla enter-painiketta.
”Suomen moottoriajoneuvokanta ennen vuotta 1922.” Mikko Pentti & Ville Mäkinen; 2017.
