Ajankohtaista
Mobiliasta tiedotettavaa
24.9.2024
Mobilian toimitusjohtaja vaihtuu
Mobilia säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu diplomi-insinööri Mika Hautala Hämeenlinnasta.
Mika Hautalalla on yli 25 vuoden kokemus Rautaruukin ja SSAB:n erilaisista asiantuntija- ja johtotehtävistä. Mika on toiminut myös Parolan Panssarimuseosäätiön hallituksessa. Autoharrastus ja moottoriurheilu ovat lähellä Mikan sydäntä, joten tämänkin takia tieliikenteen kulttuuriperintötyön edistäminen Mobilian toiminnan myötä on hänestä erittäin kiinnostava tehtävä. Mika aloittaa toimitusjohtajan tehtävässä 1.11.2024.
Toimitusjohtajan päätehtäviin kuuluu valtakunnallisena vastuumuseona toimivan Auton ja tien museo Mobilian johtaminen ja kehittäminen sekä vastuu hallinnon ja talouden hoitamisesta säätiölain ja sääntöjen mukaisesti. Toimitusjohtajan tehtävä tuli auki, kun aiempi toimitusjohtaja Heidi Rytky valittiin Tampereen historiallisten museoiden johtajaksi 1.10.2024 alkaen.
Toimitusjohtajan tehtävä herätti mielenkiintoa, ja siihen saatiin yhteensä lähes 70 hakemusta.
Lisätiedot:
Harri Vitikka, Mobilia säätiön hallituksen puheenjohtaja puh. 040 727 8420
Mika Hautala, Mobilia säätiön tuleva toimitusjohtaja puh. 040 549 0186
Auton ja tien museo Mobilia on Kangasalla toimiva tieliikenteen alan vastuumuseo.
1.5.2022
Suomen moottoripyörämuseo vuoden ajoneuvomuseo
Automuseoiden neuvottelukunta ry julkisti viidennen kerran vuoden ajoneuvomuseon Lahden Classic Motorshow:ssa.
– Koronatilanteen vuoksi jätimme viime vuonna jakamatta vuoden automuseon tittelin, toteaa neuvottelukunnan puheenjohtaja Petri Tyrkkö, – katsoimme, että jäsenmuseoillamme oli ollut eriarvoiset mahdollisuudet pitää oviaan auki, niin vuoden museon valita ei olisi ollut reilun hengen mukaista.
Toki tänä vuonnakin, niin kuten aikaisempinakin vuosina, on katsottu vuotta pidemmälle aikavälille museon historiassa. Merkille on pantu uraauurtava tapa järjestää museon toiminnalle ja jatkuvalle kehittämiselle rahoituksia. Yhteen ajoneuvolajiin rohkeasti keskittyminen kertoo rakkaudesta lajiin. Myöskin museo on pitkälti rakentunut yhden miehen ennakkoluulottomiin ajatuksiin ja voimiin, kun monilla museoilla on yleensä taustaorganisaatio tai yhdistys resursseineen toimintaa pönkittämässä. Museon rakentaminen tapahtui nykymaailman menoa mukaillen ja lähialueen purettuja rakennuksia tyylikkäästi kierrättäen – siis oltiin aikaansa edellä kiertotaloudessakin.
Reilun kymmenen vuoden aukiolon aikana mukaan matkalla on tullut tueksi kansainvälisiä ajoneuvolajin kuljettajia sekä kahvilaketju. Museolle, satamamaisemaan, on syntynyt kesäisen aktiivisesti toimiva tapahtumakeskus.
– Tämän vuoden ajoneuvomuseo pitääkin, edellä mainitun tehdyn järkälemäisen työn jälkeen, julkistaa muodossa: Riku Routo ja Suomen Moottoripyörämuseo Lahdesta, lausuu Tyrkkö ja ojentaa yhdessä Anni Antilan kanssa Rikulle vuoden ajoneuvomuseon iäti kiertävän pystin vuodeksi.
Näiden epävarmojen aikojen aikana Suomen Moottoripyörämuseo antaa tulevana näyttelykautena oman osansa nostetta suomalaisten itsetunnolle, kun museolla on kaikkien aikojen menestyneimmän Suomalaisen motoristin, Jarno Saarisen, pyörät reilun sadan muun esillä olevan kaksipyöräisen lisäksi. Rockhenkistä, sisältä ja ulkoa tyylikästä museota pääsee ihailemaan taas vapusta lähtien. Museoon voi tutustua virtuaalisestikin, mutta parhaimmalta se maistuu nahkarotsi päällä prätkällä paikan paikalle kurvaten!
10.1.2022
Mobilian uudet kehittämispäällikkö ja hallintosihteeri aloittavat vuoden alusta
Vuoden alussa Mobilian kehittämispäällikkönä aloittava riihimäkeläinen Anni Antila on jo monelle tuttu useiden hankkeiden projektipäällikkönä. Antilan Koulutustausta on maanpuolustuksessa, jossa hän on toiminut meri- ja ilmavoimissa upseerina vuoteen 2013 asti. Sen jälkeen Antila on suuntautunut museoalalle. Mobiliassa hän on työskennellyt syksystä 2017 erilaisissa kehittämisprojekteissa, joista viimeisimpänä on maaliskuussa 2022 avautuva pysyvä näyttely Kertomuksia teistä. Antilan laaja toimenkuva sisältää kehittämistehtäviä muun muassa elinikäisestä oppimisesta palvelumuotoituun sekä tilojen käyttöön. Hän toimii työssään henkilöstön tukena ja johtoryhmän jäsenenä.
– Kehittämisen tavoitteeksi asetan sen, että Mobilian ihmisten ja heidän tekemänsä työn merkitys kasvaa, vaikka toimintaympäristö muuttuisi nopeastikin, Antila lupaa.
Anni Antila harrastaa uusperheen ja vanhan talon kiireiden lisäksi pyöräilyä ja historiallisia polkupyöriä. Harrasteautonaan hänellä on ensimmäisen polven Ford Fiesta sekä puolisonsa perheessä uudesta asti ollut Triumph Herald.
– Kuvataiteet ja rakennusperintö ovat olleet koko elämäni ajan minulle mieleisiä, mutta lopulta näemmä aina palaan liikkuvan kulttuuriperinnön ääreen, Antila naurahtaa.
Hallintosihteerinä Mobiliassa aloittaa pirkkalalainen Taina Ojanen, jolla on työkokemusta erilaisista hallinnollisista töistä 15 vuoden ajalta niin kemianteollisuudesta kuin IT-alalta. Viimeiset viisi vuotta hän on työskennellyt johdon assistenttina sekä talous- ja henkilöstöasiantuntijan tehtävissä. Ojanen pitää tärkeänä ammattitaidon ylläpitämistä ja on korona-aikana suorittanut töiden ohella liiketoiminnan erityisammattitutkinnon henkilöstöasiantuntijaksi.
Taina Ojanen kuvaa itseään aktiivisen elämäntavan omaavaksi perheenäidiksi. Hänen vapaa-aikansa on täyteläistä, kun perheeseen kuuluu koulu- ja opiskeluikäisiä lapsia. Monipuolinen liikunta kuuluu arkeen vuodenaikojen mukaan, ja lempipuuhiksi hän mainitsee kesällä veneilyn ja talvella laskettelun. Ojanen lupaa tuoda työyhteisöön huumoria ja tekemisien meininkiä.
– Mobilia kohteena on inspiroiva ja työyhteisö vaikuttaa aivan mahtavalta. Odotan myös innolla kohtaamisia erilaisten yhteistyötahojen ja museovieraiden kanssa, hän kertoo.
Taina Ojanen ja Anni Antila tulevat osittain korvaamaan kevään aikana eläkkeelle jäävän Mobilian pitkäaikaisen apulaisjohtajan Elina Ijäksen työtehtäviä. Toimitusjohtaja Heidi Rytky toteaa, että Mobilian kasvu ja kehittäminen sekä monipuolistuneiden tehtävien onnistunut hoitaminen vaatii henkilöstöresurssien lisäämistä. Hän hymyilee, ettei ole kaukaa haettu kuitenkaan sekään ajatus, että Elina Ijäksen tehtävien hoitamiseen tarvitaan kaksi henkilöä.
– Elinalla on paljon hiljaista tietoa ja äärettömän laaja ammattitaito. Elina on meillä koettu uskomattoman tärkeäksi, läsnä olevaksi henkilöksi, jonka puoleen henkilökunta on aina voinut kääntyä missä tahansa ongelmissaan, Rytky kiittää.
13.12.2021
Korona ohjeistus Mobilian museovierailuissa
Mobiliassa on tehostettu päivittäistä siivousta ja museotiloissa muistutetaan turvaetäisyyksistä sekä käsi- ja yskimishygieniasta. Heti sisäänkäynneillä on tarjolla käsihuuhdetta. Lipunmyynnin ja museokaupan kassat on suojattu plekseillä, ja suosittelemme korttimaksamista.
Turvavälejä on helppo noudattaa tilavissa näyttelyhalleissamme. Näyttelytiloissa on saatavilla käsihuuhdetta kaikkien kosketettavien kohteiden välittömässä läheisyydessä, lisäksi kosketusnäyttöjen sisällöt on saatavilla myös omaan älypuhelimeen vapaasti käytettävän langattoman verkon kautta. Sega Rally -pelin ja Pappatunturi-mopon yhteydessä on pesuvälineet, joilla museovieras voi pyyhkiä kosketettavat pinnat ennen ja jälkeen käytön.
18.11.2021
EK-kirjasarja kasvoi 2000-luvun rallihistorialla
Autourheilua on maailmalla harrastettu jo 1900-luvun alusta lähtien, ja ralliautoilu on alusta alkaen ollut yksi autoistumisen merkittävimmistä osa-alueista Euroopassa ja myöhemmin koko maailmassa. Sata vuotta sitten ralli oli lähinnä siniveristen keskieurooppalaisten talvikaudelle suunnattua huviajelua, kunnes laji muuttui matkailuajosta isoin askelin kohti erikoiskoetyyppistä nopeuskilpailua. Rallin historia on pitkä, ja sitä on mahdotonta sisällyttää yksien kansien sisään. Siksi Rallimuseo tuottaa moottoriurheilutoimittaja Marko Mäkisen koostamaa EK-rallikirjasarjaa, joka on ehtinyt nyt jo kolmanteen osaan.
Uusimman EK3-kirjaan on taltioitu Marcus Grönholmin kahdella maailmanmestaruudella käynnistyneen 2000-luvun rallihistoria vuoteen 2020. Kirjan sivuilla käydään läpi ralliautoilun viimeisimmät vaiheet aikakaudelta, jolloin Ranska valloitti rallivaltikan Suomelta, kustannussäätötoimenpiteet keksittiin, sääntöjä muutettiin useaan eri kertaan ja ralliautoilun turvallisuuteen panostettiin yhä enemmän.
Rallimuseon tuottama rallikirjasarja on poikkeuksellinen, koska se nostaa esittelyyn lajin suomalaisten kuljettajalegendojen ja maailmanmestareiden tunnetuksi tekemiä ralliautoja. Kolmessa kirjassa esiintyy kaikkiaan 24 legendan maineeseen noussutta ralliautomallia, kuten muun muassa Timo Mäkisen alkuperäinen Mini Cooper S, Hannu Mikkolan käsissä ralliautoilun mullistanut nelivetoinen Audi Quattro, Marcus Grönholmin ja Tommi Mäkisen mestaruusautot, 50-luvun ja klassisen B-ryhmän autoja unohtamatta. EK3-kirja kertoo myös kahdeksan suomalaisen F1-kuljettajan tarinan rallin kiehtovassa maailmassa.
Kirjasarjan aikaisemmin julkaistuista osista EK1 kuljettaa lukijan ralliautoilun syntyhistoriasta nykypäivään. Kirja kertoo, kuinka ralliautoilu sai alkunsa ja miten laji ja sen arvostus on vuosikymmenten saatossa muuttunut. Kirjasarjan kakkososa EK2:n kansien väliin on taltioitu rallihistoriaa 1970-luvun alusta aina vuosituhannen vaihteeseen. Kirjan sivuilla käydään läpi lajihistoriaa, erilaisten sääntöjen vaikutukset lajin kehitykseen sekä rallin turvallisuuden kehitysaskeleet 50-luvulta tähän päivään. EK2 kertoo, kuinka Suomen MM-ralli vakiinnutti kansainvälisessä rallikalenterissa paikkansa.
Rallimuseon tuottama EK-kirjasarja on erinomainen lahjaidea ralliautoilun ystävälle. Kirjaa on saatavilla Mobilian museokaupasta ja Trafiikki-museoiden verkkokaupasta.
9.11.2021
Vielä ehtii yleisöopastuksille 2021!
Erittäin suosittu Koneita ja ihmisiä -näyttelymme teiden rakentamisen ja kunnossapidon historiasta on tutustuttavissa vielä 19.12.2021 asti. Järjestämme joka sunnuntai näyttelyyn yleisöopastuksen. Pitkän korona-tauon jälkeen olemme aloittaneet myös uudelleen yleisökierrokset normaalisti yleisöltä suljettuina oleviin kokoelmatiloihimme. Opastukselle otettavat henkilömäärät ovat edelleen hyvin pieniä, joten muista varmistaa paikkasi tekemällä etukäteisvaraus varausjärjestelmämme kautta.
Yleisöopastus Koneita ja ihmisiä -näyttelyyn sunnuntaisin klo 12. Opastus on ilmainen, mutta edellyttää voimassa olevaa museolippua. Varaathan paikan opastukselle Vello-varausjärjestelmän kautta!
Yleisökierros retkelle museon uumeniin järjestetään joka kuun toinen keskiviikko klo 13. Opastus on ilmainen, mutta edellyttää voimassa olevaa museolippua. Varaathan paikan opastukselle Vello-varausjärjestelmän kautta!
5.11.2021
14 teosta tavoittelee Mobilia-palkintoa
Mobilia-palkinnon palkintolautakunnalla on ennätysmäärä luettavaa, kun vuoden 2022 palkintoa tavoittelee peräti 14 eri teosta. Näistä 12 on kirjoja, yksi verkkonäyttely ja yksi verkko-julkaisu. Kilpailuteoksia esitellään loppusyksyn 2021 ja alkuvuoden 2022 aikana Mobilian some-kanavilla.
Kilpailuteokset ovat:
Jari Kurkinen: Asta Salomäki – Kahdeksan vuosikymmentä liikenteen ja kaupan parissa (2020)
Jari Kurkinen: Jari Välikangas Oy – Härmäläisen yrittäjäsuvun tarina (2020)
Kari Sane: Helsingin liikennevalojen historia (julkaistu verkossa)
Hannu Laitinen: Sukulan linja Oy (Linja-auto- ja koriteollisuusmuseo Lavia Oy, 2020)
Reijo Valta: Koeajoja – Auton käyttöönotto Suomessa 1900–1918 (Jyväskylän yliopisto, 2021)
Kimmo Kiiski ja Matti Tolvanen: Uusi tieliikennelaki 2020 (Edita 2021)
Jake Nyman: Oi niitä autoja. Tarinoita ja musiikkia muistojen valtateiltä (Gummerus 2021)
Juha-Pekka Inkinen: Pysäkkiaikakirjat (Minerva Kustannus Oy, 2021)
Jukka Vesterinen: Henkilöautoja Suomesta (Alfamer, 2019)
Jussi Muotiala: Pappa-Tunturista Tigeriin (Alfamer, 2020)
Panu Nykänen: Kun tietokoneet ottivat ohjat. Autoalan koulutuksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vuodet 1960–2010. (Suomen Autoteknillinen Liitto ry, 2020)
Jussi Jäppinen: Viimeisen kesän maisemia. Aikamatkailua Suomessa 1939–2019 (Atena, 2019)
Jouni Koskiniemi: Siellä kuljetimme kerran (Jouni Koskiniemi, 2021)
Johanna Erjonsalo ja Jetro stavén: Tie vie – museotiet suomalaisuuden peilinä (verkkonäyttely, 2021)
Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii Suomen historian dosentti Marko Tikka ja jäseninä FT Tiina Miettinen, toimituspäällikkö Harri Domonyi, asiantuntija Jarmo Koistinen sekä ajoneuvoharrastajat Juha Hämäläinen ja DI Juhani Intosalmi.
Mobilia säätiö jakaa 4 000 euron arvoisen tieliikennehistorian Mobilia-palkinnon joka toinen vuosi. Seuraava palkinnon saaja julkistetaan perjantaina 28.1.2022 Mobiliassa. Palkinto voidaan myöntää tutkijalle, tutkijaryhmälle, opiskelijalle, toimittajalle tai muulle henkilölle, joka on julkaissut tieliikenteen alalta kirjan, tutkimuksen, opinnäytetyön, dokumenttiohjelman tai muun paperi- tai sähköisessä muodossa julkaistun teoksen elokuun 2019 jälkeen. Palkinnon tavoitteena on edistää korkealaatuisen historiatiedon tuottamista, kansantajuistamista ja julkaisemista tieliikenteen alalta. Sen lahjoittavat Mobilia säätiön taustayhteisöt.
18.10.2021
Seminaarisarja ajoneuvoharrastuksen tulevaisuudesta
Miten ajoneuvoharrastuksen käy lähivuosina? Jos polttomoottoriautojen käyttöä rajataan, niin missä ja millä ehdoilla historiallisilla ajoneuvoilla voi ajaa? Tarvitsemmeko matkalaukkuydinreaktorin vai aurinkopaneelin tai tuulimyllyn auton katolle? Tampereen seudun mobilistit ry lähtee kartoittamaan asiaa luentosarjalla, johon esiintyjiksi kutsutaan asiantuntijoita, joilla on tosiasioihin perustuva kuva tulevaisuudesta.
Nyt on kaikista merkeistä päätellen murrosaika. Monet asiat muuttuvat täysin riippumatta siitä, mitä me haluamme tai toivomme. Osaan asioista voimme omalla työllämme vaikuttaa.
Museoviraston avustukset maantieliikenteen kulttuuriperinnön tallentamiseen tulevat muuttumaan hakuperusteiltaan. Valtio hakee jatkossa selvästi aikaisempaa suurempaa vaikuttavuutta avustettavilta kohteilta. Keskeistä ovat vastuullisuus, osallistaminen, yhteisöllisyys ja ympäristötekijät. Tampereen Seudun Mobilistit järjestävät tilanteen avaamiseksi seminaarisarjan, joka alkaa 27.10.2021 Vapriikin auditoriossa. Seminaarisarjan tavoitteena on yrittää löytää yhteiskunnasta laajaa vastakaikua järjestäytyneelle mobilismille suomalaisen kulttuuriperinnön säilyttäjänä. Siksi lähtökohdaksi on otettu SAHK:n kansainvälisen kattojärjestön FIVAn ”Torinon peruskirja”, joka määrittelee eurooppalaisen historiallisten ajoneuvojen harrastuksen suuntaviivat.
Keskiviikkona, lokakuun 27. klo 17 Vapriikin auditorio
Tieliikenteen tietokeskuksen liikenteen erityisasiantuntuja Hanna Kalenoja esitelmöi aiheesta: Miten mobilismiharrastuksen käy liikennepolttoaineiden muutoksessa? Hänelle myönnettiin Moottoriliikenteen ansiomitalin numero 221 vuonna 2021.
Keskiviikko, joulukuun 1. klo 17 Vapriikin auditorio
Museoviraston erikoistutkija Hannu Matikka ja tieliikenteen valtakunnallisen vastuumuseo Mobilian projektipäällikkö Anni Antila esitelmöivät aiheesta: Museoviraston avustuksen tieliikenteen perinteen tallentamiseksi.
Tilaisuudet ovat maksuttomia. Järjestäjinä ovat Postimuseo, Mobilia ja Tampereen Seudun Mobilistit ry
Tiistaina, tammikuun 4. klo 10 Mobilia
Tampereen mobilistit, Museovirasto ja Mobilia järjestävät työpajan, jonka tavoitteena on auttaa hakemusten tekoa. Hakemusaika alkaa 1.1.2022 ja päättyy 14.2.2022.
Keskiviikko, tammikuun 19. klo 17 (paikka avoin)
Yliopistonlehtori (fil.tri) Marko Nenonen selvittää, miksi Suomessa on nykyinen liikenneverkko ja mitkä ovat mahdollisuudet muuttaa sitä. Tilaisuus taltioidaan.
Luentosarja jatkuu kevätkaudella. Aiheet liittyvät liikenteen kehitysnäkymiin ja ajoneuvoharrastuksen mahdollisuuksiin tulevaisuudessa.
14.10.2021
Uusi näyttely italialaisista klassikoista
Fiat Multipla 1956: tyyliä vai tyylittömyyttä? Kuva: Jan-Erik Laine / Klassikot-lehti
Makuasioista kiistellään, mutta onhan se täysin jokaisen henkilökohtainen asia mistä pitää ja mistä ei. Sama tilanne on tyylin suhteen, jonkun mielestä todella tyylikäs voi olla jonkun toisen mielestä todella tyylitöntä. Jos puhutaan italialaisesta tyylistä tai tyylikkyydestä, ihmisten mielikuvat ovat positiivisia ja harva lähtee väitettä kiistämään. Italialaisesta tyylistä mieleen nousee muotitietoisesti pukeutuneet iloiset ihmiset, maan erinomainen ruokakulttuuri sekä visuaalisesti hienosti ja omaleimaisesti muotoillut värikkäät esineet sekä taustalla lähes jatkuvasti paistava aurinko. Eikä se italian kielikään pahalta korvaan kuulosta.
Italialainen tyyli näkyy myös ajoneuvoissa
Ikoneiksi muodostuneet Vespa ja Fiat 500 tai kuumat italialaiset urheiluautot eivät jätä ajoneuvoista kiinnostuneita kylmiksi. Mausteeksi kun lisätään Alfa Romeon ja Lancian pitkät perinteet moottoriurheilusta sekä rohkeasti muotoillut mallit tai pienten valmistajien omaleimaiset tuotteet niin tyyliä löytyy moneen lähtöön. Yksi tyylitietoisuuden taustalla vaikuttuva tekijä on se, että italialaisille tunne ja visuaalisuus ovat usein tärkeämpiä kuin järki ja käytännöllisyys. Italialaiset urheiluautot ovat aina olleet teknisesti ja ulkoisesti hienoja, mutta samalla monimutkaisia ja hankalia huoltaa ja korjata. Kun taas esimerkiksi saksalaiset urheiluautot ovat teknisen hienouden ja suorituskyvyn lisäksi käytännöllisempiä, luotettavampia tai muuten omistajilleen armollisempia.
Uusi näyttely
Mobilian klassikkogallerian Bella Bella -teemanäyttely esittelee kymmenen erilaista autoihin liittyvää näkemystä italialaisesta tyylistä. Esillä on pari merkittävää Fiatin virstanpylvästä sekä hyvin erikoinen ja harvinainen näkemys 50-luvun tila-autosta eli Fiat Multipla. Lancialta löytyy rallipoluiltakin tutun Delta HF Integralen lisäksi harvinainen, suomalaisen historian omaava Lancia Flaminia. Alfa Romeon osalta kattaus on erilainen, esillä on kaunis 60-luvun alun avoauto sekä aikansa esimerkki 80-luvun alun muotokielestä, jota tänä päivänä kaikki eivät välttämättä kuvailisi kauniiksi. Esillä on myös kolme hyvin erilaista urheiluautoa. Yksi kauneimpina pidetyistä eli Ferrari Dino sekä yksi Suomen tunnetuimmista eli Lamborghini Diablo, joka tuli aikanaan tunnetuksi Rytsölän it-miljönääriveljeksiin liittyen. Kolmas on yksi harvinaisimmista eli Iso Rivolta Lele, joita valmistettiin aikanaan 70-luvun alussa vain 285 kappaletta. Ja kyllähän näyttelyssä myös yksi Vespa täytyy olla.
Bella Bella – italialaista tyyliä -näyttely on nähtävillä Mobiliassa Kangasalla 15.10.2021–31.8.2022.
Benvenuto!
