Tutkittua tietoa
ajoneuvokannan historiasta
Suomalaisen ajoneuvokannan historiaa tarkastellaan alla lähinnä konevoimin käyvien ajopelien näkökulmasta. Moottoroitujen ajoneuvojen lisäksi tarkasteluun ovat päässeet myös polkupyörät, jotka olivat pitkään yleisin maantiekulkuneuvo Suomessa. Sen sijaan hevosvetoiset ajoneuvot eivät ole tarkastelussa mukana, sillä hevosen käyttö liikenteessä väheni ja lähes loppui 1920- ja 1930-lukujen mittaan moottoriajoneuvojen ja polkupyörien yleistymisen myötä.
Tässä Suomen ajoneuvokannan historia jaetaan kolmeen ajanjaksoon: ajoneuvot ennen vuotta 1922; ajoneuvot 1922–1944 ja ajoneuvot vuodesta 1945 alkaen. Jaon perustana on koko maan kattavan rekisteröinnin aloittaminen vuonna 1922 ja toinen maailmansota, joka näkyy selvänä katkona ajoneuvokannassa. Suomalaisen ajoneuvohistorian tutkimus toistaiseksi edennyt vuoteen 1944.
Alla olevista linkeistä voit tutustua tarkemmin kunkin ajanjakson ajoneuvokantaan.
Rekisteri Suomen moottoriajoneuvoista ennen vuotta 1922
Suomalaisen ajoneuvohistorian lähteet 1922-1944
Moottoriajoneuvohistorian lähteet
Suomessa käytössä olleiden tiellä liikkuneiden moottoriajoneuvoyksilöiden historian tuntemus perustuu ennen kaikkea ajoneuvorekistereihin.
Ensimmäiset rekisterinumerot
Ensimmäiset rekisterinumerot Suomessa annettiin vuonna 1906. Ensin tämä liittyi vuokra-autoihin ja oli suoraa jatkoa jo paljon aiemmin alkaneelle hevoskärryillä liikkuneiden vuokra-ajurien numeroinnille. Vanhimmat säilyneet rekisterikirjat alkavat vuodesta 1911, vaikka niissä on myös vanhempien ajoneuvojen merkintöjä. Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä useimmissa Suomen kaupungeissa sekä monissa kauppaloissa ja maalaiskunnissa tiedetään olleen rekisterinumerolla varustettuja moottoriajoneuvoja. Tämän aikakauden säilyneet rekisterit ovat Kansallisarkiston eri toimipisteissä. Rekisterit eivät joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta sisällä ajoneuvojen tietoja, vain rekisterinumeron, ajoneuvon omistajan nimen ja osoitteen sekä ajoneuvon kuljettajan nimen ja osoitteen.
Läänikohtaiset rekisterikirjat
1922 annettiin määräys moottoriajoneuvojen läänikohtaisesta rekisteröinnistä. Lääninhallituksen yhteydessä toimineet viranomaiset pitivät kussakin läänissä omaa rekisterikirjaa. Pääosa näistä kirjoista on säilynyt ja on nykyisin Kansallisarkiston eri toimipisteissä tutkittavissa. Lisäksi Oulun seudun mobilisteilla on Oulun automuseossa Oulun läänin rekisterikirja ja Mikkelin mobilisteilla Mikkelin läänin kirja. Kirjat kattavat noin vuodet 1922–1929. Rekisterikirjat sisältävät tarkat tekniset tiedot ajoneuvoista omistajien ja kuljettajien tietojen lisäksi.
Läänikohtaiset rekisterikortistot
1920-luvun mittaan moottoriajoneuvojen määrä kasvoi nopeasti niin suureksi, että kirjamuotoisen rekisterin ylläpitäminen ei enää onnistunut. Kortistojen käyttö alkoi 1920- ja 30-lukujen mittaan hieman eri tahtiin eri lääneissä. Helsingissä siirtymä tapahtui mahdollisesti jo 1925, mutta useimmissa lääneissä vasta 1920- ja 30-lukujen vaihteessa. Kortit sisältävät perustiedot ajoneuvoista ja niiden omistajat käyttöhistorian aikana. Käytäntönä oli, että ajoneuvon rekisterikortti voitiin poistaa kortistosta, kun oli kulunut kymmenen vuotta sen rekisteristäpoistosta. 1960-luvun puolivälissä ajoneuvorekistereissä siirryttiin atk-aikaan, mutta kortistoja ylläpidettiin vielä 1970-luvulle asti. Näistä syistä ns. kantakortistot kattavat todellisuudessa vain vuosina 1955–1973 liikenteessä olleet moottoriajoneuvot. Lisäksi valitettavasti osa läänien kantakortistoista ehdittiin hävittää, kun rekisteritiedot siirrettiin Autorekisterikeskuksen alaisuuteen. Nykyisin säilyneitä kortistoja on arkistolaitoksen, Mobilian ja SAHK:n kerhojen hallussa. Osa aineistosta on digitoitu ja loput käytettävissä sopimalla.
